Toukokuun viimeinen päivä.

Nyt sitten Pii on saanut yllättäen jonkun pienen napsahduksen kauniissa päässään ja tänään Jari sai ekan kerran treenit onnistumaan todella hyvin. Minä olen kyllä siitä NIIN iloinen! On tainnut parin kuukauden agitauko tehdä hyvää ja nyt sitten kun neiti pääsi vielä kokeilemaan A-estettä, niin vauhti vaan kiihtyy. Ja noista jaloista kyllä sitä vauhtia riittää.

Onskun jalka alkaa olla hyvässä kunnossa, jos tuosta enenevästä vauhdista mitään voi päätellä. Onskuhan tulee kivusta "äreäksi", mutta vaikka olemme hieman vähentäneet tuota särkylääkeannosta, herra on ihan normaali itsensä. Ihana Herra Tappinen. ;)

Tiltu viettää kotipäiviä ja välillä pääsee mukaan kujakeppi tai hyppytreeneihin kotipihalla. Sen kanssa kyllä voisi hiukan vaikka tokoilla välillä. Joutuisi ne kaksi hernettäkin sinkoilemaan välillä ja voisivat ne välillä vaikka osua kohdakkainkin. Toisaalta useimmiten näyttää, että vaikka Tiltullakin tuota virtaa riittää, niin se myös on tyytyväisin meidän koirista, kun se vaan saa köllötellä sohvalla tai sängyllä.

Kaikki tuntuu olevan hyvin.

Onsku siis alkoi jo seuraavana päivänä kävelemään kaikilla tassuilla, ontuen kuitenkin. Nyt olemme huomanneet pikku-ukon venyttelevän todella paljon molempia päitä. Ja myös noita vastakkaisia jalkoja yhtä aikaa. Hienoa meidän vahtipäällikkö! Vielä kun saadaan noita särkylääkkeitä vähennettyä niin nähdään sitten oikein kunnolla mikä on tilanne, mutta me ollaan täällä positiivisella mielellä.

Illalla Piin olisi tarkoitus tokoilla treeneissä pitkästä aikaa. Nyt kun mulla ensi viikon jälkeen työkiireet vähenee olen päättänyt ottaa Piin kanssa oikein kunnon treenejä, jotta päästään eteenpäin liikkeissä. Ja tuo kunnostautuminen alkaa tänään illalla ja varasin myös sitten keskiviikoksi aikaa, että päästään TKK:n treeneihin. Saamme myös tuon pihalle tulotien aidattua, niin saan keskittyä koiraan enkä koko ajan pelätä, että tiellä liikkuu joku ja neitokainen ampaisee sinne. Miten koira voi pysyä muualla treeneissä koko ajan mun kanssa kontaktissa, mutta kotipihalla pitää koko ajan seurata mitä muualla tapahtuu ja heti ampaista tutkimaan tilannetta?

Muuten sitten kaikki meneekin omalla painollaan. Miramari on taas venahtanut ja oppinut paljon uusia asioita. Neiti opettelee jopa tekemään kirjaimia ja eilen hätkäytti meitä hienolla tanssiesityksellä. Pitää ensi kerralla huomata ottaa muutama kuva tuosta luovasta taidelajista tai sitten peräti pätkä videolle. ;)

Onsku ja Pii törmäsivät...

toisiinsa tiistaina aamupissalla. En oikeastaan tiedä miten siinä kävi, mutta päästin koirat vapaaksi normaaliin tapaan pihalle ja kun sitten lähdimme kävelemään takaisin sisälle, kuulin vain hirveän parahduksen ja sen jälkeen uikutusta. Ensin jähmetyin ja mietin uskallanko edes katsoa mitä on tapahtunut. Tiltu pyöri tapansa mukaa jaloissani ja Pii juoksi samantien ovelle, joten päästin ne sisään ja menin katsomaan missä meidän puuttuva lammas on.

Sieltä Onsku kuitenkin tuli kulman takaa, mutta pitäen oikeaa etutassua ilmassa. Ei sitten varannut ollenkaan sen päälle. Kauhuissani vein pojan sisälle ja pyysin Jaria tutkimaan jalkaa. Samalla soitin päivystävälle eläinlääkärille ja häneltä sain ohjeeksi antaa Onskulle särkylääkkeen ja yhdessä päätimme, että soitan heti kahdeksalta omalle lääkärille, josko siellä olisi aikoja.

Onsku pääsi lääkärille ja siellä vahvistui jo meidän oma diagnoosikin. Otettiin RTG ja jalka ultrattiin, kunnei löytynyt murtumia eikä olka ollut sijoiltaan. Eläinlääkärikin oli sitä mieltä, että siellä on sitten sen verran kuitenkin nesteitä, että vaikuttaa kunnon revähdykseltä, joka on aiheutunut kovasta törmäyksestä. Piinlujasta törmäyksestä. Onsku on nyt sitten parin viikon hihnalevolla ja sen jälkeen vähitellen lisätään kuntoilua. Muutama kuukausi tässä varmaan kuluu, että poitsu on kunnossa. Mutta tänään herra jo tepasteli neljällä koivella vain aavistuksen tuota oikeaa jalkaa keventäen. Ihmeolio...

Nyt sitten Onsku ja TIltu ulkoilevat yhtäaikaa ja tuo meidän remueetu Pii saa juosta miljoonaa ympäri pihaa yksinään. Eipa taida tuo pölötin edes huomata, ettei siellä muita ole. ;)

Taukoja monesta asiasta.

on sitten pidetty kaikessa muussa paitsi työteossa. Yllättäen tuolla kukkatukussaon hirveä kiire ollut kohta kuukauden ajan ja sama homma jatkuu tuonne juhannukselle asti.

1. tauko on tokoilussa. Lentsun kurssin jälkeen ainoastaan muutaman kerran on ollut intoa tehdä jotakin Piin kanssa. No, nyt yhden yön aikan pihallemme oli ilmestynyt tokon hyppyeste. Sitä nyt sitten pitäisi alkaa hiomaan.

2. tauko Piillä on ollut agissa, kun isäntä on tuolla Ranskan maalla ollut pian puolitoista viikkoa. Ainoastaan pihalla olevia kujakeppejä olemme muutaman kerran kokeilleet namikupin kanssa. Niistä on tullut todella yes-juttu Piiperoiselle.

3. tauko on ollutcorgeista. Kaverit ovat Jarin matkan aikana täyshoidossa mummin luona. Tiltu ja Onsku viettävät siellä varsin kylläistä aikaa ja tiedän jo saavani muutaman kilon lihoneet tappiset kotiin.

4. tauko on Miramarilla isi-tauko. Iskää jo kovasti kaivataan ja onneksi huomenna koittaa se päivä, kun isi tulee kotiin. Niin ja mukana on ne moneen kertaan varmistetut tuliaiset :)

Onneksi Jari on tulossa kotiin ja viikonlopuksi saamme koko jengin taas saman katon alle. Todella hiljaista on täällä ollut, kun olemme viettäneet kotona aikaa Miramarin ja Piin kanssa. Meillä kolmella on jo iso ikävä Jaria ja tappisia.

Pii kurssilla.

Lauantaina sitten oltiin ihan ekalla oikealla toko-kurssilla. Tähän asti olemme treenanneet ryhmässä, mutta nyt pääsimme mukaan kurssille, jossa kouluttajana on Leena Välimäki. Leenahan on ollut edustamassa Suomea TOKOssa monena vuotena mm. MM- kisoissa.

Ensin saimme ohjeita koirien kanssa leikkimiseen. Sen jälkeen treenasimme luoksetuloa, seuraamista, ruutua ja lopuksi noutoja. Päivä kului todella nopeasti ja saimme paljon uusia "ohjeita". Niistä kirjoitan sitten treenipäiväkirjaan, kun saamme tuon toisen koneen takaisin.

Huomaisin myös, että Pii oli oppinut sellaisia asioita, joita en edes itse ollut tajunnut sen jo osaavan. Tähän asti seuraamista ollaan harjoiteltu vain muutaman korkeintaan kymmenen askeleen sarjoina suoraan. Lentsu pisti mut tekemään käännöksiä oikealla ja vasemmalle ja neiti marssi kauniisti sivulla seuraten koko ajan. Sitten kun vielä käsky kävi tehdä täyskäännös, niin ohjaajan silmät eivät millään meinanneet uskoa, kun pieni neiti tuli mukaan käännöseen todella kauniisti. Vähänkö meillä on taitava Piiperoinen.

Tänään sitten treenit jakuvat. Mitähän tälle päivälle tulee uutta? Toivottavasti myös noita hyviä oivalluksia, että pikkuneitihän osaa jo...

Tässä kävi niin...

kuin arvelinkin eli päivityksiä kun ei koneella saa tehtyä tuonne kotisivuille, niin myös blogin tekstit unohtuu. Niin ja kun tämä väliaikainen kone on HIDAS.

Tässä välillä Pii on treenaillut tokoa ja viestiä. Tokossa aiomme huomenna ja sunnuntaina osallistua Välimäen Leenan kurssille. Molempina päivinä on kolme tuntia tehokasta treeniä. Viestiä treenattiin vapunpäivänä Katin ja Hatan opastuksella Hepojoella. Ylpeänä jälleen lähdimme treeneistä kotiin taitavan pienen belgimme kanssa. Agissa Pii on pitänyt hiukan taukoa, kiitos Jarin ja mun töiden ja niiden aiheuttamien kevätkiireiden.

Onsku ja Tiltu ovat sitten keskittyneet kotona vahtimiseen. Kaverukset ottivat myös yhteen tuossa muutama päivä sitten. Tuloksena Tiltulle kipeä selkä ja Onskulle yksi hammas vähemmän. Onneksi se oli noita pieni alaetuhampaita eikä haittaa kaverin menoa lainkaan. Ja Tiltu sai Katilta ensiavun selkään.

Miramarilla on sitten alkanut kunnon uhmaikä tai niin kuin hän asian ilmaisee "tuhmaikä". Onneksi neuvottelemalla kuitenkin ollaan päästy hyvinkin vielä sopimuksiin. Tänään käytiin myös hammastarkastuksessa ja neitokaisella on sitten jo kaikki maitohampaat suussa. Ja hampaatkin on harjattu isin kanssa iltaisin hyvin.

Muuten elämä sujuukin omalla mallillaan. Kotonakin ollaan ehditty hiukan olemaan. Tuo vähäinen vapaa-aika ollaan kuitenkin käytetty hyödyksi. Pihan ympärille ollaan saatu tehtyä aitaa, Pii on saanut kujakepit ja toko/pk-hypyn. Kiitos Jamppa ja Jari!

Nina