Nyt sitten alkoi maanantaina se kauan odotettu kesäloma. Jari on töissä osan aikaa, mutta koittaa tuo mieskin sitten aina välillä olla meidän tyttöjen kanssa. Maanantaina olimme loman alkamisen kunniaksi päättäneet tehdä jotain erilaista ja Jari vei meidät Miramarin kanssa mato-ongelle. Toista tuntia tuo pieni ihmisenalku jaksoi tuijotella kohoa ja kysellä kaiken maailman juttuja. Kalansaalis jäi todella laihaksi, ei yhtään mitään, mutta hauskaa oli. Miramari olisi lähtenyt heti uudestaan, kunnei kerran saatu mitään vietäväksi vaarin savustuspönttöön. :)
Piin kanssa ollaan treenailtu kotipihalla tokoa. Iltaisin on otettu aina tuo paikallaan makuu erilaisilla matkoilla ja ajoilla. Muutaman kerran on päästy jo niin, että Pii makaa tontin toisessa reunassa ja minä kävelen melkein toiseen reunaan ja aika on sitten lähemmäs 2 minuuttia. Matka siis hiukan "ylipitkä" noin 25-30m. Mutta kun tuo matka juuri on ollut se ongelma, kun neidillä oli tapana lähteä hiipimään mun luo. Treeni on tehty aina eri reunoilla ja eri kohdissa tonttia. Näin on ympärillä myös erilaista häiriötä. Ja naapurit varmaan pitävät mua ihan kahjona kun seisoskelen aina jossain reunalla paikallani tuijottaen vain eteenpäin. Niille kun koira on aina jossain kulman takana.
Toko-hyppyä ollaan otettu ihan palasina ja viimeiseksi aina koottu se liikkeeksi. Siihen alan olla aika tyytyväinen. Vielä pitää tuota käännöstä saada niin, että Pii ei tule kauheasti sivulle. Pysyy kyllä käskyllä seisomassa, mutta...
Eilen illalla sitten pitkästä aikaa otin tuon liikkeestä maahan ja neiti yllätti mut. Ei tarvittu mitään kääntymisiä ja avustamisia. Siihen tuo lakosi ja odotti, että tulen takaisin viereen. Pii kyllä osaa aina yllättää mut. Ja perään sitten tyhmän rohkeasti kokeilin tuota liikkeestä seisomista ja seis käskyllä neiti jäi jököttämään paikalleen... siitä hämmästyneenä isot palkat ja kehut. Tuo on hieno koira.
Lopuksi sitten vielä agility-hyppyjä muutama lyhyt sarja ja alkaahan tuo elukka toimia siinäkin. Kaarrokset venyvät välillä vielä, mutta niitä hiotaan jossakin vaiheessa. Ampaisipa neitokainen sitten hypyn jälkeen vauhdilla kulman taakse ja kiersi talon miljoonaa juosten ja sitten takaisin hypyn yli viereen. Ensimmäisen kerran se sai AGIHEPULIN. Siitäkin ylpeänä nauraen sisälle.
Toisin sanoen loma on alkanut hienoissa merkeissä. Sää on ollut hiukan sateinen, mutta yleensä vesi on tullut öisin ja päivällä sitten on ollut pilvistä. Olemme pystyneet kuitenkin olemaan paljon ulkona. Miramari saa nauttia kotona olosta. Ja mulla usko Piin kanssa TOKOSSA kisaamiseen syksyllä ekan kerran vahvistui taas kerran. Vielä kun tuota seuraamista saisi parannettua, niin sitten voisin jopa sitä BH-koetta miettiä... ainakin heti keväällä. Sitten pitäisi alkaa tuon esineruudun opettaminen...
