Onpa tämä vaikeaa...

siis uuden sukunimen käyttö. Tai siis oikeammin sen oppiminen. Jopa ajokorttia uusiessani allekirjoitin kaikki paperit Arona. Toinen vaikeus on ollut netin keskustelupalstojen uuden sähköpostiosoitteen vaihtaminen. Kolmesta palstasta tunnukseni on muuttunut passiiviseksi ja olen saanut pyydellä admineilta jälleen aktivointia. Asia, jota ei todellakaan ennen tiedä kun sen on kokeillut.

Nyt on sitten ajokorttihakemus mennyt eteenpäin, samoin uusien pankkikorttien. Jotakin varmaan on unohtunut... No, onneksi kuitenkin väestörekisteriin tiedot olivat päivittyneet. Eli nyt viimeistään sitten olen virallisesti Kärkänen. :-)

Muuten päivät kuluvat omaa rataansa. Viime viikolla kyläilimme iltaisin lasten kanssa ja perjantaina Tanja poikkesi Joonan kanssa kylään. Olipa kiva jutella pitkästä aikaa pävälläkin aikuisen ihmisen kanssa. Ja vielä kun illalla ajelimme lasten kanssa moikkaamaan Teijaa ja Lauraa Hirvensaloon, niin sain oikein pulputella...

Lauantaina valmisteltiin Jarille yllätystä. Saunapuut olivat lopussa ja ajoimme kolme kuormaa puita autotalliin isän ja äidin pihalta. Nyt saamme saunoa... Illalla vielä kävin siimaleikkurilla ojanpientareet läpi. Miramari istutti takapihalle mamin kanssa kukkia ja jääkaapissa oli pihvit sunnuntaita varten. Oli kyllä ihanaa saada taas tuo isäntä kotiin viikon jälkeen.

Miramarin kärpäskammokin alkaa helpottaa. Eilen hän jo oli jopa yksin takapihalla Sigin kanssa. Vieläkin kyllä kärpäsen nähdessään voi kirkaista tai mutista jotakin, väsyneenä voi tulla hetki, jolloin kärpänen on maailman kamalin asia, mutta kaiken kaikkiaan tilanne alkaa rauhoittua. Eikä pahoa uhmakohtauksia ole tullut viikkoon. Josko se elämä palautuisi raiteilleen tälläkin rintamalla. Miramari kun muuten on maailman herttaisin tyttö, äidin pikku apulainen ja Oskarille ihana isosisko.